Takaisin juttujen etusivulle

Sammakkoeläinharrastajan hollantilainen eläintarhakierros
© 2007 Joonas Gustafsson

Hollanti ja erityisesti Amsterdam ovat turistien suosiossa. Maassa käy vuosittain miljoonia matkailijoita. Ja mikäs on käydessä, sillä kanavat, tulppaanit, tuulimyllyt ja kaikki muu mitä Hollanti tarjoaa on enemmän kuin kiinnostavaa katseltavaa ja koettavaa. Maa tarjoaa hyvät edellytykset myös herpetomatkailuun. Valtio on melko pieni, ja paikalliset junat ovat luotettavia ja nopeita. Niinpä matkustaminen paikasta toiseen sujuu näppärästi. Valtaosa kaupunkien asukkaista puhuu hyvää englantia, joten kommunikointikaan ei tuota ongelmia. Ja mikä tärkeintä, eläintarhoja on useampia, ja monet niistä ovat suuria ja komeita. Ainakin verrattuna useimpiin suomalaisiin tai pohjoismaisiin vastineisiinsa. Toki Hollannissa olisi paljon muutakin herpetologisesti kiinnostavaa nähtävää kuin eläintarhat, mutta tässä tekstissä keskitytään kiertämään virtuaalisesti muutamia maan lukuisista eläinnäyttelyistä. Sammakkoeläinharrastajan näkökulmasta, tottakai!

Amsterdamin Artis

Valtaosa matkailijoista pitää pääkohteenaan Amsterdamia, ja sieltä alkaa tämäkin herpetologinen seikkailumme. Amsterdamin Artis (koko nimeltään Natura Artis Magistra) on Hollannin vanhin ja perinteikkäin eläintarha. Vuonna 1838 perustettu tarha sijaistee puistoalueella aivan kaupungin ydinkeskustan tuntumassa, ja sinne pääsee keskustasta joko ratikalla, tai muutaman kilometrin kävelemällä. Jo Artiksen portilta aukeaa eläintarha sellaisenaan kuin se on: puistomaisena alueena jonne on ripoteltu aitauksia, häkkejä ja taloja jotka kaikki sulautuvat hyvin puiston maisemaan.

Herpetoharrastajaa Amsterdamin eläintarhassa kiinnostaa erityisesti kaksi rakennusta: matelijatalo ja akvaario. Matelijatalo on nimensä mukaisesti omistettu matelijoille: näyttelystä löytyy suuri määrä erilaisia liskoja, mukava määrä käärmeitä, reilu puolenkymmentä lajia kilpikonnia, sekä muutama krokotiilieläin. Akvaarion puolella pääasia ovat kalat, mutta eräs käytävistä on omistettu puhtaasti sammakkoeläimille. Täältä löytyy tavallisimpien nuolimyrkkysammakoiden, aksolotlien ja kynsisammakoiden lisäksi valikoima eurooppalaisia salamantereita: kylkiluuvesilisko, rupilisko, marmorivesilisko, alppivesilisko ja tulisalamanteri. Salamantereiden seurana on myös joitakin eurooppalaisia sammakoita, kuten euroopanlehtisammakoita, viherkonnia ja syötäviä sammakoita. Terraariot ovat suuria ja rehevästi sisustettuja, joten kaikkia eläimiä ei välttämättä pääse heti näkemään. Lisäksi opastaulut ovat vain hollanniksi, eikä niissä edes mainita tieteellisiä nimiä, joten hollantia osaamaton turisti on lievästi sanoen eksyksissä pähkäillessään mitä missäkin terraariossa asustaa.

Varsinaisten herppien lisäksi Amsterdamin Artiksessa vierailevaa terraarioharrastajaa saattavat kiinnostaa myös suuri hyönteistalo jossa on nähtävillä mm. aito termiittikeko, sekä perhospuutarha.

Eläintarhan lisäksi samalla puistoalueella sijaitsevat eläintieteellinen museo, geologinen museo ja planetaario (joihin kaikkiin pääsee samalla sisäänpääsymaksulla), joten näkemistä riittää vaikka useammaksikin päiväksi. Yleisesti eläintarhana Artis on mielestäni samanoloinen kuin valtaosa muistakin perinteisistä eurooppalaisista eläintarhoista: puistoon rakennettu näyttely, jossa eläimillä asiat ovat vallan mallikkaasti, ja jossa vierailija viihtyy vallan mainiosti. Mikään ei ole aivan ihmeellisen hienoa, mutta ei mistään oikein voi valittaakaan. Vallan kiva.

Eläintarhan nettiosoite: www.artis.nl

© Sammakkolampi.net
Akvaarion sammakkoeläinkäytävä on melko karu, mutta terraariot itsessään on sisustettu kauniin luonnonmukaisesti.

Rotterdamin Blijdorp

Amsterdamista matkustaa Rotterdamiin junalla noin tunnissa, ja parin kilometrin päästä Rotterdamin keskusrautatieasemalta löytyy Rotterdamin eläintarha Blijdorp.

Blijdorpin eläintarhan herpetoharrastajaa kiinnostavin kohde Rivièrahal löytyy eläintarhan pääsisäänkäynnin välittömästä läheisyydestä. Tähän vanhaan rakennukseen on rakennettu tilat monenlaisille trooppisille asukkaille. Saman katon alta löytyvät niin gorillojen ja kirahvien sisätilat, kuin asumukset lukuisalle määrälle erilaisia herppejä. Valikoimasta löytyy mm. maailman suurin lisko, komodonvaraani, sekä lukuisa joukko pienenpiä liskoja. Kilpikonnia löytyy myös hyvä kokoelma, ja käärmeitä ja krokotiilielimiäkin on useampia.

Sammakkoeläinharrastajaa kiinnostavat kuitenkin erityisesti sammakoille ja salamantereille tehdyt ikiomat osastonsa. Salamanteripuolelta löytyvät mm. kiinanjättisalamanterijoukkio, tulisalamanteri ja sireeni. Sammakoita edustavat mm. mansikkanuolimyrkkysammakot, kultanuolet, marokonkonnat ja joukko tavallisempia lajeja. Osastoilla on elävien eläinten lisäksi näytillä malleja ja infotauluja sammakkoeläinten biologiasta ja ominaisuuksista.

Rotterdamin eläintarha-alue on jakautunut kahteen osaa, ja uuden osan perukoilta löytyy toinen suuri rakennus, Ocenium-akvaariokompleksi. Kalojen lisäksi sieltä löytyy myös muita meren eläviä, kuten keisaripingviinejä, mutta myös joitakin kuivan maan asukkaita, kuten vaikkapa Galapagossaarten jättiläiskilpikonnia. Sammakkoharrastaja löytää täältä myös pari suurempaa sammakkolajia: "vuorikananpojan" ja sonorankonnan.

Näiden kahden suuren rakennuksen ulkopuolella Blijdorpin eläintarha on jaettu maantieteellisiin kokonaisuuksiin, joten satunnaisia matelijoita löytyy myös muista osista tarhaa. Kaikilla mantereilla on omat nimikkoalueensa joiden sisään on rakennettu pienenpiä teema-alueita. Kaiken kaikkiaan eläinten esillepano on tehty erittäin tyylikkäästi, aitoja ja verkkoja vältellen ja kunkin lajin luontaisen elinalueen ilmapiiriä mukaillen. Kaikenkaikkiaan käynti Blijdorpin eläintarhassa on ollut eräs parhaista ja vaikuttavimmista eläintarhakokemuksistani. Tarhassa oli keväällä 2007 käynnissä runsaasti myös uusia rakennustyömaita joissa rakennettiin uusia teema-alueita, joten luultavasti muutaman vuoden kuluttua eläintarha on vieläkin vaikuttavampi. Ehdottomasti paikka johon haluan päästä uudelleenkin!

Eläintarhan nettiosoite: www.rotterdamzoo.nl

© Sammakkolampi.net
Monissa eläintarhoissa munien ja poikasten hoitotilat ovat ikkunan takana yleisön nähtävissä. Kuvassa Rotterdamin "matelijavauvala".

© Sammakkolampi.net
Rotterdamissa esillepanoon ja teema-alueisiin on satsattu paljon. Esimerkiksi lapakot ovat esillä "vanhassa kaivoksessa".

© Sammakkolampi.net
Amsterdamin Artiksen sisäänkäynti

© Sammakkolampi.net
Artiksen puistoalueella on runsaasti erilaisia patsaita. Tämä matelijatalon sisäänkäynnin edessä sijaitseva purjeliskopatsas kuuluu patsasvalikoiman suurempaan päähän.

© Sammakkolampi.net
Akvaarion sisäänkäynti.

© Sammakkolampi.net
Joukko syötäviä sammakoita akvaariossa.

© Sammakkolampi.net
Rotterdamin Blijdorpin eläintarhan pääsisäänkäynti.

© Sammakkolampi.net
Rivièrahal Blijdorpin eläintarhassa.

© Sammakkolampi.net
Rivièrahalin sammakko-osaston etuosa. Hollanninkielinen teksti "kikkers en padden" tarkoittaa "sammakot ja konnat"

© Sammakkolampi.net
Marokonkonnia Rivièrahalissa.

Burger’s Zoo

Hollannin itälaidalta, Arnhemin kaupungista löytyy kolmas maan suurista eläintarhoista: Burger’s Zoo. Matka Arnhemin rautatieasemalta eläintarhan portille kestää bussilla parikymmentä minuuttia, joten poiketen kahdesta edellisestä, Burger’s ei ole aivan kaupungin keskustassa. Lyhyt bussimatka kuitenkin kannattaa, sillä eläintarhan oman mainoslauseen mukaan tiedossa on "matka maailman ympäri yhdessä päivässä".

Eikä mainoslause edes ole täysin katteeton. Jos Rotterdamissa teema-alueiden rakentaminen on käynnissä nyt, on se Burger’s Zoossa aloitettu jo 1980-luvun lopulla ja tulokset ovat olleet nähtävissä jo pitkään. Niinpä eläintarhasta löytyy oman alueensa/hallinsa niin safarille, aavikolle, valtamerille, mangrovemetsällä kuin sademetsällekin. Erityisesti valtameri, aavikko ja sademetsänäyttelyt ovat suuria halleja joissa luonnollisia elinolosuhteita on toisinnettu hyvinkin tarkasti. Sademetsähallin nimi on Burger’s Bush, ja pinta-alaa sillä on kunnioitettavat 1,5 hehtaaria. Koska hallissa kasvava trooppinen puusto on korkeaa ja tiheää, ei kattoa tai seiniä useinkaan näe. Matkakumppanini oli käynyt oikeastikin Amazonin sademetsissä ja hän totesi että tunnelma eläintarhan sademetsähallissa on hyvinkin aidon tuntuinen.

Haittapuoli tässä on tietenkin se, että vaikka sademetsähallissa asustaa satoja tai tuhansia sammakoita, liskoja, lintuja ja selkärangattomia, ei niistä moniakaan yleensä pääse näkemään. Ellei hallissa sitten vietä aikaa tuntitolkulla. Mutta koska erilaisia halleja ja näkemistä on niin valtavasti, ei satunnaisella turistilla ole tähän välttämättä aikaa. Kokemus on kuitenkin hieno, ja aina sitä jotain pääsee näkemään. Isommat ja vaarallisemmat eläimet (kuten kaimaanit) ovat halliin maastoutettuissa aitauksissaan, joten ainakin niitä pääsee näkemään helpommin.

Herpetomielessä Burger’s Zoo ei siis ole maan kiinnostavin eläintarha, mutta kokemuksena erityisesti sademetsähalli on hieno. Ja onhan alueella toki "perinteinenkin" eläintarha (perustettu jo vuonna 1913) joten näkemistä riittää taatusti koko päiväksi.

Eläintarhan nettiosoite: www.burgerszoo.nl

© Sammakkolampi.net
Burger's Zoon pääsisäänkäynti.

© Sammakkolampi.net
Näkymä Burger's Zoon viidakkohallista.

ReptilienZoo Serpo

Varsinaisten yleiseläintarhojen lisäksi Hollannista löytyy myös muutamia pelkästään matelijoihin (ja muihin terraarioeläimiin) erikoistuneita eläinnäyttelyitä. Tämän kierroksen viimeinen kohde on eräs näistä, Delftin päärautatieaseman vieressä sijaitseva ReptilienZoo Serpo.

Serpo on vaatimattoman näköisen vanhan varastorakennuksen kahteen kerrokseen rakennettu matelijanäyttely. Kuten nimestäkin voi päätellä (sana "serpo" on melko lähellä sanaa "serpentes", käärmeiden alalahkon tieteellistä nimeä), ovat käärmeet tämän näyttelyn pääasia. Erityisesti erilaisia myrkkykäärmeitä on näytilla runsas kokoelma. Myös erilaisia krokotiilieläimiä on näytillä paljon, näyttelyn oman ilmoituksen mukaan Hollannin monipuolisin kokoelma. Liskoja, kilpikonnia, sammakkoeläimiä ja lintuhämähäkkejä on kutakin viidestä kymmeneen lajia. Sammakoista kiinnostavin lienee pohjoisamerikkalainen härkäsammakko. Muut lajit ovat hollantilaisia luonnon lajeja (haisukonna, euroopanlehtisammakko) tai terraarioharrastajien ja eläintarhojen "peruskamaa" (kylkiluuvesilisko, kynsisammakko, agakonna, koristesarvisammakko ja jokin yksittäinen nuolimyrkky).

Sammakkoeläinten osalta asiat ovat suhteellisen kunnossa, mutta isommat käärmeet ja erityisesti monet krokotiilieläimet asustavat turhan pienissä terraarioissa. Positiivista Serpossa puolestaan on näyttelyn kokoon nähden suurikokoinen infoalue jossa esitellään matelijoita ja sammakkoeläimiä kuvatauluin, luurangoin ja muin havaintomateriaalein. Valitettavasti vain koko näyttely on puhtaasti hollanninkielinen, joten englannin varassa matkaavalta jäävät monet yksityiskohdat ymmärtämättä.

Kaiken kaikkiaan ReptilienZoo Serpo on epätasainen sekoitus hyvää ja huonoa. Osa tiloista on oikein mallikelpoisia ja hienoja, kun taas toiset ovat sotkuisia ja ahtaita. Kaikkine puutteineenkin Serpo on kuitenkin ihan näkemisen arvoinen, ainakin jos on kiinnostunut myrkkykäärmeistä.

Eläintarhan nettiosoite: www.serpo.nl

© Sammakkolampi.net
Alligaattorin, krokotiilin ja gaviaalin kallot edustavat hyvää ja opettavaista Serpoa.

© Sammakkolampi.net
Serpoa surkeimillaan: nuori niilinkrokotiili terraariossa joka on sille aivan liian pieni. Serpolle on myös tyypillistä että eläinten terraarioiden yhteyteen on laitettu näytteille lehtileikkeitä eläinyksilöistä, lajeista ja itse näyttelystä. Leikkeet tuppaavat olla hollanninkielisiä.

© Sammakkolampi.net
Serpo sijaitsee teollisuushallissa melkoisen sotkun keskellä.

© Sammakkolampi.net
Valtaosa Serpon terraarioista on vanerikoppeja joiden etuseinä on lasia.

© Sammakkolampi.net
Serpon ehkä kiinnostavin sammakkolaji on pohjoisamerikkalainen härkäsammakko joka tulokaslajina on levinnyt myös Eurooppaan (mm. Hollantiin).

Muita näyttelyitä

Edellä on esitelty muutamia hollantilaisia eläintarhoja ja eläinnäyttelyitä joissa olen käynyt itse paikan päällä. Maassa on eläinkohteita toki muitakin, ne eivät ole vain reitilleni osuneet. Esimerkiksi Tilburin kaupungissa sijaitsee matelijoiin keskittynyt Reptielenhuis De Oliemeulen. Vlissingenistä puolestaan löytyy Reptielen Zoo Iguana. Ja maan neljäs suurempi yleiseläintarha, Emmenin eläintarha on sekin kuulemani mukaan ihan tutustumisen arvoinen. Yhteensä erilaisia eläinnäyttelyitä Hollannista löytyy kolmisenkymmentä, joten aivan kaikkia ei yhdellä lomalla varmastikaan ehdi kiertämään. Mutta jos mahdollisuus tarjoutuu, suosittelen lämpimästi vierailua aikakin jossakin niistä.

© Sammakkolampi.net
Vaikka tässä tekstissä keskitytään herppeihin ja erityisesti sammakkoeläimiin, on yleiseläintarhoissa tietenkin myös suuret kokoelmat muitakin eläimiä. Tämä kuvakollaasi on kerätty Amsterdamin ja Rotterdamin joistakin eläimistä. Kollaasista löytyvät pesukarhu, kirahvi, gorilla, okapi, keisaripingviini, kalifornianjuoksukäki (piirretyistä tuttu "Maantiekiitäjä" (Roadrunner)) ja susi.

 

Tekstissä mainitut sammakkoeläinlajit ja niiden tieteelliset nimet
Taulukossa on käytetty perinteistä konservatiivistä taksonomiaa jota eläintarhatkin edelleen käyttävät. Uudempien taksonimisten tutkimusten mukaiset muutokset on taulukossa esitetty alataksoneina.
agakonna Bufo (Chaunus) marinus
aksolotli Ambystoma mexicanum
alppivesilikoTriturus (Mesotriton) alpestris
euroopanlehtisammakkoHyla arborea
haisukonna Bufo (Epidalea) calamita
härkäsammakko Rana (Lithobates) catesbeiana
kiinanjättisalamanteri Andrias davidianus
koristasarvisammakko Ceratophrys ornata
kultanuoli Phyllobates terribilis
kylkiluuvesiliskoPleurodeles waltl
kynsisammakko Xenopus laevis
mansikkanuolimyrkkysammakko Dendrobates (Oophaga) pumilio
marmorivesiliskoTriturus marmoratus
marokonkonna Bufo (Pseudepidalea) brongersmai
nuolimyrkky(sammakko) Dendrobatidae sp.
rupiliskoTriturus cristatus
sireeni Siren lacertina
sonorankonna Bufo (Ollotis) alvarius
syötävä sammakkoRana (Pelophylax) lessonae esculenta
tulisalamanteriSalamandra salamandra
viherkonnaBufo (Pseudepidalea) viridis
"vuorikananpoika" Leptodactylus fallax


Tämä teksti pohjautuu vuosina 2001 ja 2007 tekemiini vierailuihin näyttelyissä. Näytteillä olevat eläinlajit tulevat varmasti tulevaisuudessa muuttumaan, joten jos on kiinnostunut nimenomaan jostain tietystä lajista tai kohteesta kannattaa lajin paikallaolo tarkastaa jostakin ajantasaisemmasta lähteestä ennen matkaan lähtöä. Tietoja voi etsiä esimerkiksi näyttelyiden omilta nettisivuilta. Netistä löytyvät myös tiedot näyttelyiden tarkoista osoitteista, sisäänpääsyhinnoista ja muista käytännön asioista.