Takaisin juttujen etusivulle

Herpetomatkailijan kohteena Kööpenhaminan eläintarha ja Danmarks Akvarium
© 2005 Joonas Gustafsson

Pohjolan vilkkainta kaupunkia Kööpenhaminaa ei yleensä mielletä erityiseksi herpetomatkakohteeksi. Kuuluisimpia turistinähtävyyksiä ovat Pieni merenneito -patsas ja Tivoli, mutta jo turisteille myytävään Kööpenhmina-korttiin on painettu myös kuva eläintarhasta. Eikä suotta, sillä Kööpenhaminan eläintarha on mainio nähtävyys myös herpetomatkailijalle. Eläintarhan lisäksi 15 minuutin paikallisjunamatkan päässä keskustasta sijaitsee Danmarks Akvarium, joka tarjoaa nähtäväksi kalojen lisäksi muutamia kiinnostavia herppejä.

Kööpenhaminan eläintarha sijaitsee noin neljän kilometrin päässä Tivolista ja päärautatieasemalta, mistä tarhan portille pääsee bussilla muutamassa minuutissa. Eläintarhassa on nähtävillä kolmisenkymmentä lajia matelijoita ja sammakkoeläimiä. Valtaosa näistä asustaa Tropezoo-talossa, joka on tarhan trooppinen talo sademetsineen, simpansseineen ja terraarioeläimineen. Tropezoon lisäksi herppejä (härkäsammakoita [Rana catesbeiana] ja jättikonnia [Bufo marinus]) on yöeläimiä esittelevässä talossa, sekä muutamissa erillisissä ulkotarhoissa (mm. kellosammakoita [Bombina bombina], euroopansuokilpikonnia, kyitä, hietasisiliskoja sekä Galapagossaarten jättiläiskilpikonnia).

Tropezoo itsessään on moderni tropiikkitalo, joka alkaa sademetsällä jossa kävijät pääsevät kulkemaan iguaanien, lintujen ja muiden viidakon asukkaiden seassa. Sademetsäpolun reunoille on sijoitettu myös muutamia ovelasti ympäristöön upotettuja terraarioita. Avoimen viidakon jälkeen talo muuttuu perinteisemmäksi terraariotaloksi, jossa terraariot on sijoiteltu käytävän varteen. Tämän puolen terraarioista löytyy eläintarhojen "peruslajeja" kuten nuolimyrkkysammakoita, erilaisia liskoja ja kilpikonnia, mutta myös muutamia sammakkoharrastajan mieltä lämmittäviä erikoisempia otuksia, kuten punasilmäpuusammakoita (Agalychnis callidryas), sekä pieniltä puussa eläviltä lehmiltä näyttäviä Prynohyas resinifictrix -sammakoita. Tropezoon viimeinen osio on jälleen avoin viidakkomainen perhospuutarha jossa lentelee vapaana valtava määrä erilaisia trooppisia perhosia. Viimeisessä nurkassa on vielä herpetoharrastajan katseltavaksi niilinkrokotiilien allas.

Kiinnostava yksityiskohta eläinvalikoimassa on se, että käärmeitä ei ole kuin muutama laji, eikä erilaisia liskojakaan liiaksi asti ole. Valikoima painottuu erilaisiin sammakoihin, kilpikonniin ja selkärangattomiin. Yleensähän trooppisissa eläinnäytelyissä pääosa tuppaa olemaan nimenomaan käärmeillä. Sammakkoeläinharrastajalle Kööpenhaminan malli tietenkin sopii vallan mainiosti.

Vaikka Kööpenhaminan eläintarha ei pinta-alaltaan ole valtaisan suuri, on siellä herppien lisäksikin paljon eläimiä joita ei suomalaisissa eläintarhoissa näe. Esimerkiksi norsut, merileijonat, kirahvit ja okapit ovat suomalaiselle matkailijalle kiinnostavaa nähtävää. Eläinten asumukset ovat lisäksi nykyaikaisia ja tilavia, joten kokemuksena eläintarhassa käynti on vallan miellyttävä.

Eläintarhassa osa eläinten hoitotoimista on lisäksi muutettu normaalista katsojaystävillisempään suuntaan, mikä tuo vierailijoille lisää näkemistä. Esimerkiksi merileijonien säännöllinen terveystarkastus on muutettu pienimuotoiseksi merileijonanäytökseksi. Hoitajat tarkastavat eläinten hampaat, ihon, silmät ja muun hyvinvoinnin normaaliin tapaan, mutta eri osien tarkastusten välillä koulutetut eläimet tekevät sirkuksesta tuttuja temppuja niin, että katsojat pääsevät näkemään eläimistä myös tämän puolen. Kokonaisuus on kuitenkin toteutettu tyylikkäästi niin ettei esitys näytä sirkukselta, vaan aivan oikealta ja vakavalta eläintarhatoiminnalta johon vain on tuotu mukaan ripaus viihteellisyyttä. Muita esityksiä on koottu norsujen, petolintujen ja kilpikonnien ympärille.

Suurimman miinuksen eläintarha ansaitsee yksikielisyydestään. Valtaosa opasteista on vain ja ainoastaan tanskaksi, ja jos englantia jossain näkee, ovat englanninkieliset osiot vain lyhennelmiä tanskasta. Erityisen ärsyttäväksi tämän tekee se, että aivan kaikissa lajiesittelytauluissa ei ole näkyvillä edes eläimen tieteellistä nimeä, joten aina silloin tällöin lajin tarkastaminen menee tanskan luetunymmärtämiskokeen puolelle.

Toinen Kööpenhaminen suurista eläinkohteista on Danmarks Akvarium (Tanskan akvaario), joka sijaitsee Charlottenlundissa, noin varttitunnin junamatkan päässä keskustasta. Akvaariotalossa on 70 akvaariota, joissa asustaa lähes 300 lajia erilaisia eläimiä. Valtaosa lajeista on erilaisia kaloja, joiden erikoisia värejä ja muotoja on mukava ihailla, mutta sammakkoeläinharrastajan mielenkiinto kohdistuu tiukimmin ensimmäisen käytävän kolmeen sammakkoeläinaltaaseen. Kahdessa ensimmäisessä on tavallisia lajeja, kynsisammakoita (Xenopus laevis) ja aksolotleja (Ambystoma mexicanum), mutta kolmannessa on koko akvaarion kiinnostavin asukas, kiinanjättisalamanteri (Andrias davidianus). Puolentoista metrin mittaiseksi kasvava jättiläinen on eräs maailman suurimmista sammakkoeläinlajeista, eikä akvaarion arviolta metrin mittainen yksilökään mikään kääpiö ole. Jättiläissalamantereita ei maailmanlaajuisestikaan ole kovin monessa eläintarhassa, joten sellaisen näkeminen elävänä on aina kokemus, joka jo yksistään mielestäni on akvaariossa käynnin arvoista.

Mutta ei jättiläissalamanteri tietenkään ole akvaarion ainoa kiintoisa herpetologinen kohde. Akvaario on keskittynyt nimenomaan vedessä eläviin lajeihin, joten tavallisimpia liskoja, sammakoita tai käärmeitä siellä ei näe, mutta erilaisia akvaattisia kilpikonnia on näytillä useampiakin lajeja. Näistä erikoisimpia ovat näykkijäkilpikonnat ja pehmytnahkakilpikonnat, sekä pääakvaarion kuninkaana uiskenteleva yli metrin mittainen liemikilpikonna. En varsinaisesti ole kilpikonnafani, mutta veden alla sulavasti lentävä jättiläinen on näky jota ei aivan heti pysty unohtamaan.

Akvaariotalo on vanha, ja se näkyy myös ulkoasussa ja esillepanossa. Mutta itse akvaariot ovat asiallisen oloisia, ja eläimet hyväkuntoisia ja kauniita, joten tarkoituksensa akvaario ajaa mallikkaasti. Puutelista on samanmoinen kuin eläintarhassakin: opastaulut ovat kovin tanskavoittoisia. Herpetoharrastaja varmasti toivoisi näytteille suurempaa määrää myös veden läheisyydessä eläviä herppejä, kuten sammakoita ja viidakoiden käärmeitä ja liskoja, mutta on aivan ymmärrettävä valinta perustaa näyttely nimenomaan akvaattisiin akvaarioissa eläviin lajeihin ja jättää rantavyöhykkeet yhden viittoilijarapu- ja liejuryömijäterraarion varaan.

Jos olet suunnittelemassa matkaa Köpenhaminaan, kannattaa ainakin eläintarhassa ehdottomasti käydä. Ja jos aikaa on vähän enemmän, tai olet kilpikonnaharrastaja, on myös akvaario vallan mainio kohde. Henkilökohtaisesti en muista nähneeni milloinkaan kahden päivän aikana niin montaa erilaista kilpikonnalajia kuin Kööpenhaminan matkallani näin. Ja kun joukossa vielä oli suuria ja komeita lajeja, galapagoksen ja meren jättiläisiä ei näkemästään voi olla pitämättä. Eikä sammakkoeläinharrastajakaan jää kylmäksi: jättiläissalamanteri, erilaiset puissa elävät värikkäät sammakot ja luonnollisen kaltaisissa ulkoaltaissa elävät kellosammakot ovat jotain mitä ei suomalaisissa eläinnäyttelyissä pääse näkemään.

Tämä teksti pohjautuu pääosin syyskuussa 2005 tekemiimme vierailuihin. Lista näytteillä olevista eläinlajeista tulee varmasti tulevaisuudessa muuttumaan runsaastikin, joten ennen matkaa kannattaa tutustua kohteiden nettisivuihin tai etsiä ajantasaista tietoa muualta jos on kiinnostunut nimenomaan jostain tietystä lajista tai kohteesta.


Kööpenhaminan eläintarhan sisäänkäynti.


Osa tanskalaittain kotimaisista herpeistä asustaa ulkotarhoissa. Kuvassa euroopansuokilpikonnien käytössä ollut tarha.


Tropezoon perinteisen puolen terraarioseinää.


Prynohyas resinifictrix -sammakoita.


Galapagossaarten jättiläiskilpikonna.

Hampaiden ja silmien tarkastuksen välillä merileijona hyppää nappaamaan kalan. Voimaa vaativa hyppy itsessäänkin on osa tarkastusta, sillä jos eläimellä olisi jokin vikana räpylöissä tai lihaksistossa, ei se pystyisi tekemään hyppyä.


Danmarks Akvariumin sisäänkäynti.


Akvaariohallin pääkäytävä.


Kiinanjättisalamanteri, Andrias davidianus.


Liemikilpikonna.


Akvaariossa on myös runsaasti erikoisia ja eksoottisia kaloja, kuten tämä tursas.