Kääpiökynsisammakko
(Hymenochirus boettgeri)

Kuva: © Sammakkolampi.net
Kääpiökynsisammakoiden sukuun Hymenochirus kuuluu 4 lajia. Akvaariohin myytävät sammakot ovat ilmeisesti valtaosin Hymenochirus boettgeri lajia, tai sen ja H. curtipes -lajin risteymiä.

Hymenochirus curtipes -lajin (ryhmykääpiökynsisammakko) erottaa nimilajista Hymenochirus boettgeri aavistuksen suuremmasta ja tukevammasta koosta, suuremmista ja selkeämmistä ihon nystyröistä, tasavärisestä selkäpuolen värityksestä, sekä leveämmästä ja matalammasta päästä.

Tämän sivun pääsosassa on kääpiökynsisammakko Hymenochirus boettgeri, mutta hoito-ohjeet pätevät pääosin myös suvun muille lajeille, sekä muille vastaavan kokoisille akvaattisille sammakoille.

Ulkoasu: Kuten muidenkin kielettömien sammmakoiden, myös kääpiökynsisammakoiden ruumis on litteähkö. Ihon pinta on pienten kyhmyjen peittämä, mikä toimii yhtenä tuntomerkkinä lajin erottamiseen aitokynsisammakoista. Selkäpuolen pohjaväri on (harmahtavan) ruskea, ja siinä on tummia pisteitä.

Takajalkojen kolmessa alimmassa varpaassa on tummat kynnet, ja jaloissa on selvät räpylät. Myös etujalkojen sormien välissä on räpylät, mikä on toinen selkeä ero aitokynsisammakoihin.

Kuva: © Sammakkolampi.net
Suurimmat kääpiökynsisammakot saavuttavat noin 3,5 cm pituuden, mutta usein varsinkin koiraat voivat jäädä vain parin sentin mittaisiksi.

Sukupuolten erottaminen: Naaras on keskimäärin aavistuksen suurempi ja tukevampi. Koiraan kyljillä, kummankin etujalan takana, sammakon "kainalossa" on rauhanen, jonka merkitystä ei vielä tunneta, mutta joka näkyy koiraan kyljellä vaalean punertavana tai kellertävänä näppylänä tai läiskänä (ks. kuva ohessa). Erityisesti lisääntymisaikaan rauhanen erottuu erityisen selvästi. Naaraalla vastaavaa rauhasta ei ole.

Kuva: © Sammakkolampi.net
Monissa lähteissä kerrotaan että naaraan häntämäinen uloke takajalkojen välissä olisi koiraan vastaavaa pidempi, mutta sen havaitseminen riippuu suuresti sammakon asennosta. Koiraan tärykalvo on lähes tuplasti suurempi kuin naaraan, mutta myös tätä on hankala havaita elävän sammakon pään kupeelta, sillä korva ei näy ulospäin. Tärykalvon koko näkyy ulkoisesti korkeintaan pään sivun suurempana korkeutena. Myös muita pieniä eroja tunnetaan, mutta niidenkin havaitseminen on hankalaa, erityisesti ellei vertailtavana ole usempia sammakkoyksilöitä.

Ääntely: Koiraat ääntelevät innokkaasti, hämärän ja yön aikaan, joskus päivisinkin. Ääni on matalaa, pulsseina etenevää surinaa, joka ensikuulemalta kuulostaa sähköiseltä surinalta. Ääni on sen verran voimakas että herkkäuninen ei välttämättä pysty nukkumaan samassa huoneessa kurnuttajan kanssa. Mutta sikeäunista ääni ei häirinne.

Kuva: © Sammakkolampi.net

Levinneisyys: Lajia tavataan luontaisesti Kongon altaan alueella keskisessä Afrikassa. Floridassa on ilmeisesti lemmikkisammakoista karkuun päässeitä villejä kantoja.

Elinympäristö: Kääpiökynsisammakot elävät hyvin monenlaisissa seisovissa vesissä: järvissä, lammissa, soilla ja lätäköissä. Aavistuksen emäksiset vedet (pH 7,6 - 7,8) ovat sammakoiden erityisessä suosiossa.

Elintavat: Laji on täydellisesti sopeutunut vesielämään. Vedessä sammakot viettävät aikaansa runsaasti pohjalla, tai vesikasvien varassa kelluskellen. Ne voivat viettää veden alla pitkiäkin aikoja yhteen menoon, mutta aina silloin tällöin ne hakevat lisähappea pinnalta. Tällöin ne potkivat itsensä nopeasti pintaan, haukkaavat silmänräpäyksessä happea ja sukeltavat samantien vauhdikkaasti jälleen pohjalle.

Toisinaan sammakot nousevat pinnan läheisyyteen pidemmäksi aikaa ja jäävät lillumaan pystyasentoon pinnan alapuolelle niin, että kuono on veden pinnan tuntumassa. Tällöin sammakko usein "ankkuroi" itsensä vesikasviin tai muuhun kiinteään kohteeseen laskemalla toisen takajalkansa sopivalla syvyydellä olevalla kasvin lehdelle.

Hoito akvaariossa: Kääpiökynsisammakot ovat melko pieniä ja kohtalaisen rauhallisia käytökseltään. Tämän ansiosta niitä voidaan pitää pienissäkin akvaarioissa. Ehdottomana miminikokona voidaan pitää 45 litran allasta, jossa veden syvyys on 15-20 cm luokkaa. Mutta mikäli mahdollista, tarjoa sammakoille suurempi akvaario. Suurempaa vesimäärää on myös helpompi pitää tasaisen puhtaana kuin pienempää. Sopiva veden lämpötila on noin 25 asteen tietämillä, mutta se voi hyvin vaihdella muutamalla asteella suuntaan tai toiseen.

Vaikka toisinaan ihmiset kertovat pitävänsä kääpiökynsisammakoita samassa akvaariossa joidenkin rauhallisten kalojen kanssa, ei kalojen ja sammakoiden yhdistäminen ole suositeltavaa. Erityisesti yhdistämisten pitkäaikaisvaikutuksista ei ole juurikaan saatavilla tietoa, joten emme voi todella tietää miten yhteiselo vaikuttaa mm. eläinten elinikään tai lisääntymispotentiaaliin.

Lisääntyminen:

Kuva: © Sammakkolampi.net
Eri kehitysvaiheissa olevia toukkia.
Kun sammakoiden elinolot ovat kunnossa, ne usein alkavat lisääntyä kuin itsestään. Sammakoiden kosiomenoihin kuuluu erilaisia taitouintikuvioita, joiden aikana naaras laskee munat veden pinnan tuntumaan. Munat kuoriutuvat parissa päivässä, minkä jälkeen kuoriutuneet toukat painuvat ensin pohjalle, ja myöhemmin lähtevät etsimään ravintoa usein pinnan tuntumasta. Munat ja vastakuoriutuneet poikaset ovat valtaisan pieniä (kokonaispituus n. 3,5 mm), joten ne tarvitsevat äärimmäisen pientä ravintoa. Poikaset ovat petoja, jotka useimmiten vaativat elävää ravintoa. Alkuvaiheessa sopivaa ruokaa ovat likoeläimet. Kun poikaset kasvavat himpun, voi niitä alkaa ruokkimaan artemian ensimmäisen vaiheen toukilla. Kun toukat käyvät läpi muodonvaihdoksen ja muuttuvat pieniksi sammakoiksi, voi niille alkaa tarjota suurempikokoisia, pakastettuja ötököitä. Toukkavaihe kestää kuukauden - kaksi, minä aikana toukat kasvavat vähän yli kahden senttimetrin mittaisiksi. Lopulta ne käyvät läpi muodonvaihdoksen ja aloittavat elämänsä noin 1,5 cm mittaisina sammakoina.

Lue tarkempi esitys toukkien kehittymisestä ja kasvattamisesta

Sukukypsyyden nuoret sammakot saavuttavat noin 9 kuukauden ikäisinä. Tiedot kääpiökynsisammakoiden eliniästä ovat hieman ristiriitaisia, mutta ilmeisesti ne ovat sammakoiksi melko lyhytikäisiä: ne elävät harvoin 5 vuotta vanhemmiksi, usein vain joitakin vuosia.

Kuva: © Sammakkolampi.net

 
© 2007-2009 Niina & Joonas Gustafsson
www.sammakkolampi.net/kynsisammakot