Terraarion sisustaminen

© Sammakkolampi.net Kun terraario on hankittu, ensimmäinen vaihe on tarvittavan tekniikan paikalleen laittaminen. Tämän jälkeen alkaa terraariosuunnittelun taiteellinen vaihe; terraarion sisustaminen. Työ alkaa pohjamateriaalin valinnalla, jonka jälkeen asetellaan kasvit ja muut somisteet.

Sisustamisessa saa mielikuvitustaan käyttää vapaasti, kunhan pitää mielessään muutaman perusseikan:

  • Terraarion tulee olla eläimille turvallinen. Rakennelmat eivät saa sortua eläinten päälle, eivät edes silloin kun eläimet tönisivät niitä tai kaivelevat maata niiden alta. Materiaalit eivät myöskään saa sisältää mitään veteen liukenevia myrkkyjä. Myös ahtaita välejä tai teräviä reunoja joihin elämet voivat juuttua tai loukata itsensä pitää välttää.
  • Terraarion ja sen materiaalien tulee olla helposti puhdistettavia.
  • Terraarion on oltava suunniteltu sen asukkaiden luonnollisten olosuhteiden mukaiseksi. Maanpinnan yläpuolella viihtyvä lehtisammakko ei arvosta hienoja luolastoja, vaan tukevia kiipeilyoksia.

Euroopanlehtisammakon luontainen asuinalue Turkissa. © Sammakkolampi.net Usein kannattaakin selvittää itselleen millainen eläinten luonnollinen elinympäristö on, ja sitten pyrkiä jäljittelemään sitä. Tällöin ympäristöstä tulee eläimille sopiva, ja ihmissilmää miellyttävän luonnollisen näköinen. Toisaalta luonnonmukaisuuden tavoittelu usein vaikeuttaa yllä olevan listan toisen säännön, helpon puhdistettavuuden toteuttamista, joten lopullinen terraario on aina kompromissi näiden kahden välillä.

Pohjamateriaali
Pohjamateriaali vaihtoehtoja: vesi, puuhake ja luonnonturve. © Sammakkolampi.net Lehtisammakkoterraarion pohjamateriaalina voi käyttää useita kosteutta kestäviä materiaaleja. Helpompia materiaaleja pohjalle ovat kokemuksiemme mukaan lannoittamaton turve tai akvaariosora. Turpeen tai soran päälle voi halutessaan asetella sammalia, lehtikariketta tai muita luonnollisia "koristemateriaaleja", mikäli ei pidä varsinaisen pohjan ulkonäöstä. Lehtisammakot eivät pohjalla juuri aikaansa vietä, joten ne eivät pohjamateriaalista juurikaan välitä. Turpeen tai soran sijaan pohjalla voi käyttää myös trooppista puunkuorikariketta, kookoskuitua, terraarioon tarkoitettua muovimattoa tai muita kosteutta kestäviä materiaaleja. Pohjamateriaali ei välttämättä edes ole pakollista, vaan terraariossa voi pohjalla olla ainoastaan matala vesikerros.

Kasvit
Euroopanlehtisammakon luontainen asuinalue Turkissa. © Sammakkolampi.net Elävät kasvit luovat terraarioon luonnollista tunnelmaa, ovat kauniita ja pitävät yllä terraarion kosteus-, ja happitasapainoa. Suurin osa kodeissamme kasvavista huonekasveista on kotoisin trooppisilta tai subtrooppisilta alueilta, samanlaisista oloista kuin sammakotkin. Koska erilaisia huonekasveja on satoja erilaisia, on niidenkin joukosta helposti löydettävissä omaan terraarioon sopivat lajit. Koska kaikki aikuisen sammakot syövät hyönteisiä, ei edes kasvien mahdollisesta myrkyllisyydestä tarvitse huolehtia. Hyväksi todettuja, helppohoitoisia kasveja terraarioon ovat mm. kultaköynnös, herttaköynnösvehka, (kääpiö)viirivehka, muratti, rönsylilja ja vesifiikus. Monet näistä ovat myös niin tukevia että ne kannattavat pienempien sammakoiden painon ja toimivat siten myös kiipeilypaikkoina. Ensinmainitut kolme lajia kestävät myös suurempien Litoria-suvun sammakoiden "käytön", eli eivät lyttäännyt tai katkeile isommankaan sammakon niiden päälle tallatessa.

© Sammakkolampi.net Helppo ja edullinen tapa hankkia kasveja terraarioon on kasvattaa niitä itse pistokkaista. Pistokas on isommasta kasvista leikattu viidestä viiteentoistasenttinen pätkä. Erityisesti monet köynnöskasvit leviävät luonnossakin pistokkaiden kautta, mutta terraarion lämpimässä ja kosteassa ympäristössä monet muutkin kasvit on mahdolista saada kehittämään toimivat juuret pistokkaalle. Pistokkaan kasvatus on helppoa: katkaistu varsi tökätään osittain veteen. Pian veden alla olevaan osaan alkaa muodostua valkeita juuria, jotka kasvavat nopeasti. Kun juuret ovat vähintään joidenkin senttimetrien mittaiset, voidaan kasvi istuttaa hyvin kosteaan multaan tai vesiviljelyyn.

Vesiviljely on terraario-olosuhteissa kätevä tapa kasvattaa kasveja. Jos terraariossa on pohjalla soraa ja vettä, voi kasvit istuttaa suoraan pohjasoraan. Muussa tapauksessa vettä pitävä ruukku täytetään soralla ja vedellä ja kasvi istutetaan siihen. Tämän jälkeen ruukun voi sijoittaa terraarioon. Niin kauan kun vesi ei pääse kuivumaan viihtyvät ja kasvavat kasvit mainiosti ilman multaakin.

Jos kasvit menestyvät terraariossa, kasvavat monet lajit nopeasti liian suuriksi terraarioon. Kasvistoa on hyvä silloin tällöin karsia hyvinkin voimakkaasti. Niitä voi myös siirtää pois terraariosta, vaikka ikkunalautaa koristamaan tavallisiksi huonekasveiksi. Tarvittaessa vesiviljelyä voi jatkaa myös terraarion ulkopuolella, mutta myös multakasvatukseen siirtyminen on mahdollista.

Oksat, kivet ja muut somisteet
Oksat, kivet, juurakot ja muut luonnonsomisteet tuovat terraarioon ilmettä, luonnolisuutta ja mikä tärkeintä, kiipeily-ja piilopaikkoja sammakoille. Terraarion sisustamiseen voi käyttää lähes kaikkia luonnosta löytyviä elemetejä, kunhan muistaa muutaman perusseikan:

  • kaikkien terraarioon tuotavien esineiden pitää olla myrkyttömiä, joten suurten teiden tai muiden saastelähteiden läheltä ei materiaalia kannata kerätä.
  • Materiaalien on oltava puhtaita. Niin irtoliasta kuin tuholaisista. Metsästä löytyneessä puunpalassa voi asustaa vaikka mitä hyönteisiä jotka lämpimiin sisätiloihin päästyää leviävät kaikkialle. Peseminen ja mahdollisesti keittäminen auttavat puhtauteen.
© Sammakkolampi.net Lehtisammakot kiipeilevät mielellään, ja suurempien lajien painon kestää ainoastaan tarpeeksi tukeva oksa. Niinpä erilaiset puunoksat ovat lehtisammakkoterraariossa välttämätön sisustuselementti. Kosteassa ja lämpimässä terraariossa puu alkaa helposti lahota joten luonnosta tuotuja oksia ja niiden kuntoa on syytä seurata jatkuvasti ja tarvittaessa vaihtaa oksat uuteen. Pihkaisia havupuita tulee vältellä. Jo aiemmin vedessä pitkän olleet puunkappaleet parkkiintuvat ajan kuluessa ja akvaarioliikkeistä voi ostaa mangrovejuurakoita jotka kestävät korkeaa kosteutta lahoamatta. Ne eivät kuitenkaan aina ole lehtisammakkokäyttöön sopivan muotoisia, mikä hieman rajoittaa niiden käytettävyyttä. Toinen puuelementti joka kestää kosteutta ja jota voi käyttää kiipeilypaikkana ovat suuret korkkitamen kaarnanpalat. Esimerkiksi takalasia vasten aseteltu korkea kaarnalevy on luonnollisen näköinen taustaelementti joka tarjoaa sammakoille lukuisia piilo- ja kiipeilymahdollisuuksia.

Kaikki puiset sisusteet pitää asetella tai tarvittaessa kiinnittää niin että ne pysyvät paikoillaan eivätkä missään tapauksessa pääse kaatumaan tai muuten liikkumaan sammakoiden päälle. Eivät edes silloin kun sammakot hyppivät niiden päällä. Tarvittaessa suurimpia oksia voi kiinnittää puisen terraarion puuseiniin ruuveilla ja lasiseiniin akvaariosilikonilla.

Kiviä terraarioon valitessa tulee välttää raskasmetalleja tai liukenevia ainesosia (esimerkiksi kalkki) sisältäviä kivilajeja. Nämä ovat Suomessa kuitenkin harvinaisia, joten kiviä valitessa tärkeimmät ominaisuudet ovatkin koko, muoto ja väri. Tarpeen ja oman luovuuden mukaan kiviä voikin käyttää melko vapaasti.

© Sammakkolampi.net Myös monia muita materiaaleja voidaan käyttää somistukseen: esimerkiksi väärinpäin käännettystä lautasesta syntyy suojapaikkaisommallekin sammakolle ja tyhjästä makeisrasiasta loistava uima-allas terraarion pohjalle. Muutaman perussäännön jälkeen vain mielikuvitus asettaa rajoja sille, mitä kaikkea terraarion sisustukseen voi käyttää.

© Sammakkolampi.net Etsittäessä uimapaikkoja, mahdollisia syöttökuppeja ja muita keinotekoisia sisusteita on kätevintä käyttää keraamisia tai elintarvikemuovisia astioita, joista löytyy laaja valikoima erilaisia astioita erilaisiin käyttöihin, jotka ovat helppoja puhdistaa ja mikä tärkeintä, jotka varmasti ovat myrkyttömiä. Jos astiaa voi käyttää elintarvikkeiden säilyttämiseen on se varmasti myös turvallinen sammakkoterraarioon.

© 2005 Niina & Joonas Gustafsson
www.sammakkolampi.net/lehtisammakot