Hoito

Vedessä elävien salamanterieläinten hoito vaatii säännöllisiä, säännöllisesti toistuvia hoitotoimia. Näistä tärkeimpiä ovat eläinten tarkkailu, veden ja altaan puhtaanapitoon liittyvät toimet, sekä eläinten ruokinta.

Veden laatu ja osittaiset vedenvaihdot

Vaikka akvaterraariossa olisi kuinka hyvä suodatin tahansa, ovat veden laadusta huolehtiminen ja säännölliset vedenvaihdot tärkeä osa veden puhtaanapitoa. Suodatin kyllä poistaa vedestä irtoroskaa ja jopa puhdistaa vettä, mutta kaikkeen sekään ei pysty. Niinpä veden laatua tulee seurata, ja vettä vaihtaa tuoreeseen seurannan tulosten mukaisesti ja säännöllisesti.

Kuva: © Sammakkolampi.net
Nitraatti- ja nitriittitestit kertovat altaan veden laadusta ja vedenvaihtotarpeesta. Kemiallisia testejä ei ole tarpeen tehdä jokaisen vedenvaihdon yhteydessä, mutta uuden altaan perustamisen yhteydessä, sekä aina silloin tällöin jatkuvan seuraamisen välineenä testit ovat näppärä tapa tarkastella veden laatua ja sopivuutta salamantereille. Ohjeet testien suorittamiselle ja tulkitsemiselle löytyvät testipakkausten käyttöohjeista.

Kaikkea vettä ei kuitenkaan pidä koskaan vaihtaa kerralla. Hanasta tai kaivosta tuleva vesi on aina erilaista kuin altaassa jo seissyt vesi, joten jos kaiken veden vaihtaa kerrallaan, muuttuvat veden kemialliset ominaisuudet eläinten kannalta kerralla aivan valtavasti. Salamantereieläimet eivät yleensä ole valtaisan herkkiä vesiolojen muutoksille, mutta miksi uhmata olemassaolevaa riskiä. Siksi onkin parempi vaihtaa pieni osa vedestä kerrallaan. Jotta vettä kuitenkin vaihtuu tarpeeksi, täytyy näitä pieniä osittaisia vaihtoja tehdä useammin. Hyvä, usein toimiva nyrkkisääntö jolla pääsee alkuun se, että vedestä vaihdetaan 1/4 - 1/3 viikon-parin välein. Tämä riittää monissa tapauksissa pitämään veden laadun jatkuvasti hyvänä ja tasaisehkona.

Jos vedenvaihtoväli venyy liian pitkäksi, alkaa allas "voida huonosti": akvaariokasvit kuolevat tai voivat huonosti, levä kasvaa erittäin voimakkaasti, vesi on pahalta haisevaa tai likaisen näköistä, tai nitraatti- tai nitriittiarvot (joita voidaan mitata akvaarioliikkeestä saatavilla kemiallisilla testeillä) kohoavat haitallisiin lukemiin. Jos veden laadussa havaitaan ongelmia, tulee vedenvaihtoväliä tiuhentaa. Jos vaihtoväli on huomattavan tiheä (joka päivä tai joka toinen päivä), ei vedestä tule kerrallaan vaihtaa kuin yksi kymmenesosa.

Veden laadun tarkkailuun tulee kiinnittää erityistä huomiota uuden akvaarion perustamisen yhteydessä, ja silloin kun altaassa tapahtuu jokin suuri muutos. Esimerkiksi jos altaaseen hankitaan uusia eläimiä, kasveja tai suodatusjärjestelmä. Muina aikoina silmät tulee toki pitää auki ja muutaman kerran vuodessa veden kemialliset ominaisuudet on hyvä tarkastaa testien avulla, jotta myös hitaammin tapahtuvat muutokset tulee havaittua. Mutta yleensä "tasapainon" saavuttanut allas jossa vettä vaihdetaan riittävästi ja jossa ei tapahdu sisäisiä muutoksia on vakaa ja vesi pysyy rutiininomaisten hoitotoimien avulla hyvänä ilman sen suurempaa vaivaa.

Kuva: © Sammakkolampi.net
Lappo. Muoviletkun päähän on kiinnitetty muovinen suutin jonka avulla pohjasoraa tai hiekkaa voi puhdistaa vedenvaihton yhteydessä.
Pikkukuvassa suutin puhdistamassa altaan hiekkapohjaa: hiekkaa kevyempi moska tulee suuttimesta läpi ja poistuu letkua pitkin, mutta hiekka jää pöllyämään suuttimeen. Oikea tekniikka vaatii hieman harjoittelua, mutta kokeilemalla sen oppii nopeasti.

Vettä vaihdettaessa altaasta pois imettävä vesi on näppärintä poistaa lapon avulla. Lappo toimii samalla imurina, jonka avulla pohjalta voi imuroida pois sinne vajonnutta moskaa. Jos altaassa on pohjalla soraa tai hiekkaa, voi lappoletkun päähän asentaa erityisen suuttien jonka avulla lapolla voidaan puhdistaa myös pohjamateriaalia. Tälläisiä lasisia tai muovisia suuttimia myydään akvaarioliikkeissä, mutta sellaisen voi valmistaa helposti itsekin vaikkapa muovisesta virvoitusjuomapullosta. Yhdellä vedenvaihtokerralla pystyy suuttimen avulla käymään läpi vähintään osan pohjasta, ja imuroimaan sieltä pois sinne vajonnutta ulostetta ja muuta moskaa. Myös pohjan imurointi on tärkeä osa vedenvaihto-operaatiota, sillä vaikka moska ei avovedessä lillukaan, on se silti akvaariossa huonontamassa veden laatua. Ja siksi sen pois saaminen on tärkeää.

Edellä esitetyn osittaisen vedenvaihdon ja lappoamisen voi hyvin niin että salamanterit ovat koko siivouksen ajan sisällä altaassa. Samoin kaikki sisusteet voivat pysyä paikoillaan, ja lappoamisen voi tehdä niiden lomasta. Jos sisusteisiin kertyy runsaasti levää, tai muuta "sotkua" niin paljon että ne pitää putsata, ei puhdistamiseen saa käytää mitään kemikaaleja, sillä niiden jäämät voivat olla myrkyllisiä salamantereille. Pelkkä vesi ja tarvittaessa karkea harja riittää mainiosti.

Akvaterraarioon lisättävää uutta vettä voi halutessaan seisottaa sangossa muutaman vuorokauden verran ennen altaaseen kaatamista. Jotkut käyttävät uuden veden käsittelyyn myös kemiallisia akvaarioon suunniteltuja vedenparannusaineita. Suomessa vesijohtovesi on kuitenkin normaalisti sellaisenaan sopivaa käytettäväksi, eikä se välttämätttä tarvitse seisotus- tai kemiallista käsittelyä. Itse emme koskaan ole vedenparannusaineita käyttäneet, ja seisottaminen suoritetaan vain poikasille, sairaille tai muuten erityisen herkille eläimille tarkoitetulle vedelle. Normaalitilanteesta otamme korvaavan veden suoraan hanasta sellaisenaan.

Pohjimmiltaan akvaterraario on kuin pieni akvaario: veden laatu ja sen ylläpito toimivat samalla tavoin kuin akvaariossa. Näin ollen se mikä pätee makean veden kalojen veteen pätee myös akvaterraariossa elävien salamanterieläinten veden hoitoon. Lisätietoja akvaarion vedenlaadusta ja sen ylläpitämisestä löytyykin lukuisista akvaariokaloja käsittelevistä kirjoista, nettisivuilta ja keskustelufoorumeilta.

Muut säännölliset hoitotoimet

Tärkein salamantereiden päivittäiseen hoitoon kuuluva asia on eläinten tarkkailu: hoitajan tulee joka päivä vilkaista akvaarioon ja katsoa että kaikki on hyvin: salamanterit ovat kunnossa, mahdolliset suodattimet, lämmittimet ja valaisimet toimivat, vesi on sopivan lämpöistä, eikä vedessä ole mitään sinne kuulumatonta. Jos altaassa lilluu syömätöntä ruokaa, kuolleita kasvinlehtiä tai muuta roskaa, pitää se poistaa. Jos lasit ovat kovasti levääntyneet, kannattaa ne puhdistaa. Jos levää kertyy erityisen paljon sisusteiden pinnoille, voi sisusteet toisinaan poimia ylös altaasta ja pestä harjalla. Ja niin edelleen. Jos altaassa on suodatin, tulee sitä puhdistaa suodattimen mukana tulleiden ohjeiden mukaisesti.

Jos osittaiset vedenvaihdot suorittaa tarpeeksi usein ja säännöllisesti, sekä suorittaa muut päivittäiset hoitotoimet huolella, ei akvaariota tarvitse tyhjentää ja pestä kokonaan käytännössä koskaan. Tämä on hyväksi myös eläimille, sillä suursiivous vaatisi niiden kiinni ottamisen, mikä aiheuttaa niille turhaa jännitystä ja stressiä. Kaikki normaalit säännölliset hoitotoimet, myös osittaiset vedenvaihdot ja pohjan imuroinnin, voi suorittaa ilman että salamantereita tarvitsee poistaa altaasta.

Salamantereita tulee koskea ja käsitellä vain silloin kun se on ehdottoman pakollista, sillä eläimet stressaantuvat käsittelystä. Salamanterit vaativat myös kostean ympäristön, mitä käsi, pöytä tai huoneen lattia ei ole. Kolmanneksi ihmisen kädellä luontaisesti olevat suolat ja rasvat ärsyttävät salamantereiden herkkää ihoa. Ja myös toisinpäin: tuliliskot erittävät ihostaan aineita, jotka voivat ärsyttää ihmisihoa, erityisesti haavoihin tai limakalvoille joutuessaan. Neljänneksi kädellä pitämistä tulee välttää siksi, että käsi on liian lämmin alusta tuliliskolle. Jos käsittelyä on pakko tehdä, esimerkiksi eläimen siirtämiseksi altaasta toiseen, kannattaa salamanteri pyydystää pieneen muovirasiaan, esimerkiksi pakastepurkkiin, ja siirtää eläin siinä koskematta käsin ollenkaan itse eläimeen.

Jos salamanteri on aivan pakko ottaa käteen, esimerkiksi terveystarkastuksen vuoksi, anna eläimen ruumiin maata kättäsi vasten ja pidä eläintä paikoillaan peukalolla tukevasti mutta hellästi. Tee kädellä oloajasta niin lyhyt kuin mahdollista, ja laita salamanteri heti alas kädeltäsi kuin se vain on mahdollista

Neljäs säännöllinen hoitotoimi on eläinten ruokinta, jota käsitellään erikseen Ravinto ja ruokinta -sivulla.

 
© 2015 Niina & Joonas Gustafsson
www.sammakkolampi.net/manterit