Dendrobates histrionicus (Oophaga histrionica)
Harlekiininuolimyrkkysammakko

© Sammakkolampi.net

Ulkoasu: Lajin sisäiset värivaihtelut ovat suuria. Pohjaväri vaihtelee vaaleanruskeasta lähes mustaan. Erilaisia pilkkuja, laikkuja, raitoja ja jopa verkkokuviota esiintyy vaaleanruskean, vihreän, keltaisen, punaisen ja oranssin väreissä. Eri värimuodot ovat keskittyneet tietyille alueille (=lokaliteetit). Kasvaa suurimmillaan 38 mm kokoiseksi.

© Sammakkolampi.net
Levinneisyys: Chonón alueella Länsi-Kolumbiassa ja Ecuadorissa.

Elinympäristö: Elinalueet vaihtelevat metsäalangoista vuoristometsiin. Laji viihtyy myös nuoressa metsässä ja jopa plantaaseilla. Elinalueet ovat 20-1000 metrin korkeudella merenpinnasta.

Elintavat: Päiväaktiivinen laji joka liikkuu pääasiassa maanpinnan tasalla. Suosivat erityisesti sademetsien rinteitä.

Ääntely: Lajilla on useita eri ääntelyitä eri tilanteisiin. Ne voidaan jakaa reviirin puolustus-, mielenosoitus- ja kosiokurnutuksiin. Kosiokurnutus kuullostaa erehdyttävästi sirkalta.

Hoito terraariossa: Suositellaan pidettävän pareittain. Isoihin terraarioihin voi sijoittaa pienen 3-6 sammakon lauman. Piilopaikkoja tulee olla runsaasti ja kasviston tulee olla kohtalaisen runsas. Lämpötilan tulisi päivällä kohota 23-28 asteeseen. Yölämpötila saa laskea huoneenläpötilaan (n. 20 asteeseen). Suhteellinen ilmankosteuden tulisi olla 80-90 prosentin tietämillä. Terraariokasveina kannattaa suosia erilaisia anaskasveja jotka suovat luontaisia vesialueita toukille sekä antavat aikuisille eläimille näkösuojaa.

Lisääntyminen: Ei ole mitään varmaa tapaa erottaa koiraita naarasta. Usein tepsivä koiraan tummempi kurkku ei sekään paljasta sukupuolta tällä lajille, eikä sukupuolten välillä ole huomattavaa kokoeroa.

Koiraat perustavat selkeät reviirit ja puolustavat niitä innokkaasti naapureitaan vastaan. Kosiomenot seuraavat Dendrobates-suvulle tyyppillistä rataa. Koiras houkuttelee naaraan luokseen, minkä jälkeen puolin ja toisin harrastetaan fyysistä kontaktia kuten selän silittelyä. Lopulta naaras seuraa koirasta kutumajaan ja laskee munansa sinne. Muista sukulaisistaan poiketen koiras ei hoida munia vaan naaras käy päivittäin kostuttamassa munat. Toukat kuoriutuvat noin 14 päivä kuluttua munimisesta. Naaras kantaa selässään yhden toukan kerrallaan vesialtaaseen. Hyviä keinotekoisia vesialtaita ovat läpikuultavat hieman vinoon asennetut filmipurkit jotka ovat puolilleen täynnä vettä. Naaras käy epäsäännöllisen säännöllisesti munimassa vesialtaaseen heldelmöittymättömän munan, jonka toukka syö.
Muodonvaihdos tapahtuu yleensä 75-77 päivän kuluttua kuoriutumisesta. Toukkaa voi yrittää ruokkia kananmunan keltuaisella mutta se on aikaa vievää ja toukan muodonvaihdos viivästyy. Myös muiden sammakkoeläinlajien munia voi syöttää mutta parhaimmat tulokset saadaan kun annetaan naaraan hoitaa itse toukkansa.

© Sammakkolampi.net

© 2004-2007 Niina & Joonas Gustafsson
www.sammakkolampi.net/nuolimyrkkysammakot