Kosteassa ja hämärässä

Tulisalamanteri (Salamandra salamandra) piilottelee päivän kaatuneiden puiden alla ja lähtee liikkeelle vasta hämärän laskeuduttua.

Sammakkoeläimet tarvitsevat vapaata vettä lisääntyäkseen. Toinen sammakkoeläimet veteen sitova tekijä on niiden alkeellisesti keuhkot. Tämän takia ne hengittävät keuhkojen lisäksi myös suoraan ihonsa läpi. Tämä on mahdollista kuitenkin vain jos vettä puoliläpäisevä ja runsaasti limarauhasia sisältävä iho pysyy jatkuvasti kosteana.

Koska sammakkoeläimet tarvitsevat vettä sekä lisääntymiseensä, että hengissä pysymiseen, asuvat ne yleensä kosteilla paikoilla: sademetsissä, soilla, kosteikoilla ja niin edelleen. Pohjoisilla alueilla, missä ilmankosteus ei ole kovin korkea sammakkoeläimet elävät vesistöjen läheisyydessä tai maan pinnan tuntumassa kaatuneiden puunrunkojen alla ja lehtikarikkeessa. Maan pinnan tuntumumassa kosteutta on yleensä eniten. Kosteammissa oloissa sammakkoeläimiä tavataan myös pensaissa ja jopa korkealla puiden lehvästöissä. Jotkin lajit ovat aikojen kuluessa kehittäneet erilaisia kiertoteitä pystyäkseen elämään ilman avointa vettä, mutta käytännössä nekin vaativat jossain määrin vettä tai kosteutta selvitäkseen.

Osittain samasta syystä monet sammakkoeläimet ovat hämäräaktiivisia eläimiä, jotka liikkuvat kun aurinko ei porota ja ilmassa on yön kosteutta. Päivisin ne lähtevät liikkeelle piilopaikoistaan ainoastaan sateella tai heti sen jälkeen.


© 2005-2007 Niina & Joonas Gustafsson
www.sammakkolampi.net/sammakkoelaimet